header pieni

Kokoukset

Lokkisaari ry:n toimintakertomus 2010

 
Kulunut vuosi oli Lokkisaariyhdistyksen ensimmäinen toimintavuosi. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin Valkeakoskella 3.1.2010 ja yhdistysrekisteriin se hyväksyttiin 10.6.2010. Yhdistyksen perustaminen nähtiin perustelluksi jo yksistään Lempäälän Ahtialanjärven Lokkisaaressa saavutettujen linnustoa monipuolistavien tulosten turvaamiseksi.

Yhdistyksen sääntöjen mukaan toimintamme tarkoituksena on kuitenkin edistää myös laajemmin monimuotoisen ja vaateliaan kosteikkolajiston suojelua Suomessa sekä parantaa yleistä tietämystä kosteikkojen merkityksestä luonnolle, vaikuttaa asenteisiin luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi, ja myöskin monipuolistaa lintu- ja luontoharrastajien harrastusmahdollisuuksia.

Ensimmäinen toimintavuosi lähti liikkeelle varsin voimallisesti pienistä resursseista huolimatta. Konkreettinen maastotoiminta ja projektit keskittyivät enemmälti Lempäälään, mutta lisäksi esimerkiksi uusien kotisivujen luominen oli merkittävä asia.

Yhdistyksen näyttävän tunnuksen heinäkurpat soitimella suunnitteli hallituksen jäsen, graafikko Jonna Viisainen. Heinäkurpan valinta kosteikkoyhdistyksen tunnuslinnuksi oli tavallaan itsestäänselvyys siitä syystä, että tämän vaateliaan ryhmäsoidinlajin katoaminen Suomen pesimälinnustosta on seurausta etupäässä laajojen tulvakosteikkojen kuivattamisesta. Lajin tunnetuimmat esiintymiskeskukset Suomessa olivat yhdistyksemme syntysijoilla Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaan rajoilla myös Satakunnan puolella Kokemäenjoen varsilla. Lisäksi heinäkurpalla halutaan muistuttaa, että lajilla voisi olla tulevaisuutta Suomessa, mikäli kosteikkoluonnon ennallistamiseen ja suojeluun panostettaisiin riittävästi.


Organisaatio

Yhdistyksen hallitukseen kuuluivat sen perustajajäsenet: Nokialainen Rainer Mäkelä (puheenjohtaja), lempääläinen Tatu Itkonen (sihteeri), valkeakoskelainen Ilkka Hakala (rahastonhoitaja) ja janakkalalainen Jonna Viisainen (varapuheenjohtaja). Hallitus kokoontui vuoden 2010 aikana perustamiskokouksen lisäksi yhteensä kolme kertaa: 29.3., 28.4. ja 3.6. Nämäkin kokoukset pidettiin Valkeakoskella.
 

Jäsenistö

Ensimmäisenä toimintavuonna yhdistykseen liittyi 17 jäsentä. Jäsenhankintaan ei toistaiseksi sen suuremmin satsattu, lähinnä jakamalla yhdistyksen tiedotetta vastaantuleville lintuharrastajille toukokuusta alkaen. Lisäksi yhdistyksen perustamisesta ja mahdollisuudesta liittyä jäseneksi  tiedotettiin Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen lintutieteellisten yhdistyksien kotisivuilla.


Talous

Yhdistyksen ensimmäisen vuoden talous perustui lähinnä jäsenmaksutuloihin. Perustamiskokouksessa yhdistyksen varsinaiseksi jäsenmaksuksi vuodeksi 2010 määriteltiin 30 euroa, nuorisojäsenen maksuksi puolet varsinaisen jäsenen vuosijäsenmaksusta. Kannattajajäsenen jäsenmaksu on vuosijäsenmaksuun nähden kymmenkertainen. Kaikki vuoden 2010 jäsenmaksunsa maksaneet olivat varsinaisia jäseniä. Tuloja saatiin lisäksi Galleria Nyströmin lahjoitettua yhdistykselle yrityksen "joululahjarahat" yhteensä 300 euroa.

Toiminta oli tilikaudella 2010 606,11 euroa ylijäämäistä.

Tilikaudella 2010 yhdistyksen varsinaisena tilintarkistajana toimi Minna-Liisa Vesanen ja varatilintarkastajana Raija Hakala.
 
Tiedotustoiminta

Sisäinen tiedotus

Yhdistys tiedottaa itsestään omilla kotisivuillaan www.lokkisaari.fi . Jo ennen yhdistyksen perustamista Lokkisaareen ja kosteikkoluontoon liittyvistä asioista tiedotettiin Tatu Itkosen vuoden 2009 lopussa harrastetyönä laatimilla kotisivuilla, jotka ajoivat asiansa vallan mainiosti.

Varsinaiset yhdistyksen kotisivut teetettiin sitten hämeenlinnalaisen graafikko Terhi Leppäkosken opinnäytetyönä Janakkalan Kiipulan ammattiopistossa. Sivujen kuvittamiseen on materiaalia saatu käyttöön useammilta henkilöiltä, erityisesti Kari Eisherin valokuvia ja Juho Könösen piirustuksia. Uudistetut sivut avattiin kesäkuussa 2010 ja niillä tiedotetaan kaikesta yhdistyksen toimintaan liittyvästä, projekteista, kokouksista jne.

Ulkoinen tiedotus

Tiedotusvälineissä Lokkisaari ry. esiintyi ensimmäisenä toimintavuonna seuraavasti: Muun muassa  Keskisuomalainen ja Karjalainen julkaisi toimittaja Hannu Kauhasen kirjoituksen  ”Luonnon ennallistaminen – Lokkisaaresta mallia (1.3.2010). Jutun tarkoituksena oli viedä lokkisaarisanomaa muuallekin Suomeen ja antaa vihjeitä millä tavoin projekteissa voisi päästä alkuun. Haastateltavana oli Rainer Mäkelä.

Kosteikkoluonnon monipuolistamisen saloihin innostettiin myös kanta-hämäläisiä. Maakunnan päälehdessä Hämeen Sanomissa julkaistussa jutussa (7.5.2010) ”Lintuharrastajat lapioivat Turengin altaalla levähdyspaikkaa kahlaajille ” toimittajana oli Ursula Ryynänen ja haastateltavana Lokkisaari ry:n ja Kanta-Hämeen Lintutieteellisen yhdistyksen jäsen Jonna Viisainen. "Eräänlaisena esikuvana KHLY:llä on Lokkisaari Lempäälässä, missä kaksi lintuharrastajaa on kahdeksan vuoden työllä saanut kehitettyä merkittävän rantalintukohteen sisämaahan. Kahlaajia voi nähdä myös Riihimäellä Sammalistonsuolla, niin sanotuilla vankilan pelloilla, mutta niiden vesialueiden syntyminen riippuu säistä."

Aamulehti taasen kirjoitti Pirkanmaan lintuvesien kunnostamisesta otsikolla Lintujärvien kunnostus ei tuonut lintuja / Lintuparatiisin teko vaati viisi tuhatta talkootuntia (30.5.2010). Siinä verrattiin  Pirkanmaan ympäristö- / ELY-keskuksen kallista ja tuloksetonta Life-hanketta (esim. Hämeenkyrön Sarkkilanjärvi ja Viljakkalan Alhonlahti), Lokkisaari ry:n jäsenten halpatyövoimalla saavutettuihin huipputuloksiin Lempäälän Ahtialanjärvellä. Neljän järven Life-hankkeeseen oli budjetoitu yli puoli miljoonaa euroa, kun taas Lokkisaaresta työstettiin lintuparatiisi yhteensä alle 15 000 euron panostuksella. Jutun kirjoitti Aamulehden toimittaja Juha Lehtinen ja yhdistyksestä olivat haastateltavana Rainer Mäkelä ja Tatu Itkonen.

Lisäksi Jonna Viisainen ja Tatu Itkonen kirjoittivat Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen jäsenkirjeeseen (1/2011) aiheesta: ”Sammalistonsuon turpeennostoalue voisi olla lintukeidas”.

Tutkimus-, seuranta- ja suojelutoiminta


Lempäälän Ahtialanjärvi

Toistaiseksi otsikon kaltainen kokonaisvaltainen ja vuosittainen toiminta keskittyy täysin Lempäälän Ahtialanjärvelle, jossa tutkimus- ja seurantatutkimus on systemaattista.

Vuonna 2010 Tatu Itkonen ja Rainer Mäkelä jatkoivat edelleen Lempäälän Ahtialanjärven Lokkisaaren hoitamista ja järven kehittämistä "talkoopohjalta". Edellisen syksyn ja talven aikana saaren kylkeen rakennettiin uusi, laajahko karikko, joka viimeisteltiin kevään aikana kuntoon. Lisäksi syksyn 2009 ja alkukevään 2010 aikana järvelle rakennettiin pääosin veden alla olevista kivikoista karikot. Näistä syntyi järven kaakkoiskulmaukseen yksi laajempi karikko ja lisäksi eteläreunalla kaksi pienempää.

Syyspuolen hoitotyöt aloitettiin perinteiseen tapaan heinäkuun alussa niiltä osin kuin se oli pesimälinnustoa häiritsemättä mahdollista. Syyskauden aikana saaren kasvillisuus niitettiin pääosin kahteen otteeseen. Niiton tarkoituksena on pitää kasvusto matalana ja lietealat avoimina. Tällä on aivan ratkaiseva merkitys eri lajien lepäilyyn saaressa. Niittoheinät läjitettiin muutamalle alueelle saaren ympärillä siten, että niistä muokkautuu kelluvia saarekkeita pesimälinnuston tarpeisiin. Tämä on yksi vuosittainen tapa jolla lisätään hiljalleen järven monimuotoisuutta ja mosaiikkimaisuutta, sekä tehdään säännöstellyllä vesialueella turvallisia pesimäpaikkoja ja lisää lepäily- sekä ruokailupaikkoja muutonaikaiselle lajistolle.

Lisäksi syksyn aikana muun muassa rakennettiin kivistä ja sorsimomassasta järven pohjoispään vesikiven ympärille kokonaan uusi karikko. Ennen tällä paikalla oli korkean veden aikaan vain yksi vesikivi osittain näkyvillä mutta nyt myös ympäröivä matalikko pysyy jatkossa "tulvan" yläpuolella. Kevättalvella taasen Lokkisaaren kaakoiskulmaukseen työstettiin jälleen yksi kokonaan uusi karikko, joka työ aloitettiin jo syksyllä ja jota on viimeistelty kuluvan kevään aikana. Tämä on nyt toinen täysin uusi karikko. Järven yleisilme jatkaa siis muuttumistaan varsin nopeassa aikataulussa. Erityisesti säännöstellyillä vesialueilla, jossa vesi jatkaa nousemistaan vielä kesäkuun puolellakin, karikoita rakennettaessa on tärkeää muistaa, että ne tehdään jyrkkäreunaisiksi jottei linnuilla ole mahdollista valita pesäpaikkaansa muulta kuin veden nousun kannalta turvalliselta alueelta.

Linnustollisesti vuosi 2010 tarjosi jälleen paljon mielenkiintoista ja uusia määräennätyksiä. Pesimälinnustossa kalatiiran kanta kohosi jo noin 60 pariin. Todettakoon, että ennen kuin aloitimme Lokkisaaren kunnostustyöt vuonna 2002-2003, järvellä pesi vain 1-2 kalatiiraparia. Nyt esimerkiksi pelkästään uudelle karille asettui pesimään 18 paria ja sorsimomassoista tehdyille kelluville läjitysalueillekin useita pareja. Järven kaakkoiskarillakin pesi 18 paria. Myös tukka- ja punasotkan kannat näyttävät lähteneen uuteen nousuun juuri näiden suojaisia pesimäpaikkoja tarjoavien karikoiden ansiosta. Tukkasotka kaipaa hieman laajempia kareja mutta punasotka pesiytyy myös pienemmille, joille on tehty suojaiset pesäpaikaksi tarkoitetut ”taskut”.

Negatiivisin ilmiö oli kun kärppäpari asettui keväällä Lokkisaareen ja vielä tuotti siellä jälkeläisiäkin. Eläimet tuhosivat totaalisesti pikkulokin pesinnät viimeistään poikasvaiheessa. Samaten punajalkaviklon poikaset joutuivat kärppien saaliiksi ja ilmeisesti myös kaikki saaressa   pesineiden kalatiirojen munat ja poikaset. Läheiselle uudelle karille pesineet kalatiirat saivat sen sijaan olla rauhassa. Saaren naurulokkien poikastuottoon ei kärpillä näyttänyt olleen erityisen suurta vaikutusta, mutta kyllä varastoituja naurulokin poikasiakin löydettiin. Kaiken lisäksi kärppä saalisti paljon muuttokahlaajia. Esimerkkinä tästä yhden heinäkasan alta löytyi varastoituna neljä suosirriä ja seitsemän liroa!

Muuttolajiston osalta uudet Lokkisaaren ja Ahtialanjärven kertaluontoiset määräennätykset tehtailtiin syyspuolella. Parhaimmillaan Lokkisaaressa oli paikallisena muun muassa 240 suokukkoa ja 21 lapinkirvistä. Vuoden harvinaisin laji oli toistamiseen saaressa tavattu palsasirri.  Muuttohavainnot ovat katsottavissa Tiira-havaintojärjestelmästä, mutta vuoden 2010 linnustokatsaus kokonaisuudessaan käsitellään yhdessä vuoden 2011 kanssa.

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys tuki Tatu Itkosen ja Rainer Mäkelän työtä Ahtialanjärvellä vuonna 2009 järjestetyn suojelukeräyksen turvin. Tällä 4000 euron tuella, josta käytettiin vuonna 2010 noin puolet, saatiin katettua kulukustannukset. Tuki nostetettiin PiLy:ltä kuitteja ja matkalaskuja vastaan.

Vuodeksi 2010 oli jälleen toiveissa saada Ahtialanjärvelle uusi hoito- ja käyttösuunnitelman, mutta valitettavasti ympäristöviranomaiset, eli Pirkanmaan ELY-keskus ja ympäristöministeriö, eivät tälläkään kertaa pysyneet lupauksissaan vaan jatkoivat pompottelua. Vuoden 2011 kevään aikana varmistui lopullisesti sekin, kuinka sekaisin viranomaisorganisaatio on asian tiimoilta ollut, sillä siellä ei ole edes ollut selvää käsitystä siitä, kenen vastuulla hoito- ja käyttösuunnitelma lopulta on. Tätä suunnitelmaa on vaadittu ja toivottu jo useamman vuoden ajan, jotta järveä päästäisiin kehittämään laajemminkin ja että ylipäätään saataisiin selvyyttä Lokkisaaren hoitotöiden turvaamisesta.

Ahtialanjärvi on Naturakohde ja siten vastuu järven luontoarvojen säilymisessä on viranomaisilla, eikä suinkaan jatkuvasti ilman rahallista viranomaistukea jäävillä kahdella harrastajalla, tai yhdistyksellä. Viranomaisilla tuntuu myös olevan käsittämättömän suuri vaikeus ymmärtää mitä   kaikkea edellytetään, jotta lintuvesi saadaan kukoistamaan ja arvot säilymään ja kuinka arvokasta ja asiantuntevaa vapaaehtoistyövoimaa heillä voisi tähän tarkoitukseen olla tarjolla. Olemmehan kunnostus- ja hoitotoimillaan nostaneet järven luontoarvot aivan uudelle tasolle ja valmiita edelleen ylläpitämään ja kehittämään niitä... Toivottavasti asia etenee vuoden 2011 aikana nyt kun viimeisten tietojen mukaan myös Metsähallituksen Luontopalvelu on osallistettu mukaan. Tavoitteena siis on, että vuodeksi 2012 tilanne on saatettu toiveidemme mukaiseksi.


Esitykset, lausunnot ja yhteistyöhankkeet


Lempäälän Sarvikas

Talven 2010-11 aikana satsattiin erityisesti Lempäälän Sarvikkaan alueen kunnostus- ja hoitohankkeen edistämiseen. Sarvikkaan osalta liikkeelle lähdettiin 15.2.2010 valmistuneella esityksellä, joka toimitettiin eri tahoille, muun muassa Lempäälän kunnalle, Pirkanmaan ELY-keskukselle ja Suomen ympäristökeskukselle. Loppuvuonna 2010 ja kevättalvella 2011 selvitettiin hankkeen toteuttamismahdollisuuksia mm. neuvottelemalla alueen maanomistajien, kunnan, ProAgrian ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Tätä varten Lokkisaari ry. ja Pirkanmaan ProAgria järjestivät 23.11.2010 kaikille avoimen keskustelu- ja infotilaisuuden Lempäälässä, kunnanhallituksen kokoustilassa. Tilaisuudessa oli läsnä parisenkymmentä henkilöä, valtaosa Sarvikkaan alueen maanomistajia. Kokouksen henki oli hyvä ja kannustava.

Alunperin suunnitelmissa oli hakea tähän esiselvitykseen rahoitusta maaseudun kehittämisyhdistys Kantri ry:n kautta, mutta viime metreillä päädyttiin toisenlaiseen ratkaisuun. Esiselvityksien tekemiseen yhdistys haki maaliskuussa 2011 Lempäälän kunnalta ns. omatoimirahaa, jonka mahdollisti se, että Lokkisaari ry on rekisteröity Lempäälään. Hakemuksen toteuttamisessa apuna olivat kyläsihteeri Marjukka Lähdekorpi-Ojala, sekä paikallinen Sarvikkaan alueen maanomistaja ja hankeasiantuntija Heikki Konsala. Hakemus on luettavissa kotisivuilta. Päätöksiä on luvassa toukokuun 2011 aikana.

Esiselvitysvaiheeseen sisältyy vuoden 2011 aikana toteutettavat  lintu- ja luontoselvitykset. Lisäksi neuvotellaan tarkemmin Sarvikkaan alueen maanomistajien, kalastajien ja metsästäjien kanssa. Samaten hankkeen esiselvityksessä selvitämme kokein keinoja hävittää isosorsimokasvustoja. Tuloksista raportoidaan Suomen ympäristökeskukselle, joka on muutoinkin osallistettu hankkeeseen. Loppuvuodesta on sitten tarkoitus aloittaa varsinaisen kunnostus- ja hoitosuunnitelman laatiminen, jolla pohjustetaan ns. päähanketta. Lopullisena tavoitteena on kokonaisvaltainen hankesuunnitelma, jossa ovat huomioituna niin kuntaa kuin lintu- ja luontoharrastusta hyödyttävät seikat.


Nokian Pitkäniemi

Alkujaan 9.2.2009 Rainer Mäkelän tekemä esitys Nokian Pitkäniemen hevoshaan alueen monipuolistamiseksi sen sijaan on jäissä. Tampereen kaupunki on kylläkin suhtautunut myötämielisesti hankkeeseen, mutta syynä pattitilanteeseen on lähinnä Nokian kaupungin kannanotto, jonka mukaan alueen rauhoitusalueen valmistelua ei tule viedä päätökseen ennen kuin läntisen oikoratalinjauksen reitti on vahvistettu ja Tampere on sitoutunut vastaamaan mahdollisten melusuojien kustannuksista. Pitkäniemen kulttuuriympäristön vuoksi rataa ei tulisi linjata nykyisen luonnoksen mukaisesti ohitustien länsipuolelle vaan itäpuolelle. Näin aamulehdessä 9.7.2010.

Tampereen kaupungilta ei ole saatu järkevää vastausta siihen, mitä he aikovat nyt asialle tehdä.  Lähinnä siellä on ihmetelty, että pitääkö päätöstä todella odottaa 20 vuotta, sillä jo nyt on tiedossa, ettei oikoratahankkeen toteutumiselle ole edellytyksiä aiemmin. Mikäli oikoratahanke toteutuisi niin kuin Nokia toivoo, se vesittäisi kyllä esityksen mukaisen Haikanlahden kosteikkohankkeen, sillä oikorata kaventaisi aluetta jo liiaksi.
 

Lempäälän Toutosen luoto

Yhdistys laati 28.2.2011 esityksen Hauralan-Sukkilan yhteisen vesialueen hoitokunnalle Lempäälän Pyhäjärven Toutosenselällä sijaitsevan luodon kunnostamiseksi ja laajentamiseksi, sekä siistimiseksi ihmisten tuomista roskista. Hoitokunta myönsi luvan 22.3.2011 kokouksessaan. Kunnostuksen tarkoituksena on parantaa mm. kalatiirojen ja vesilintujen pesimämahdollisuuksia säännöstelyllä vesialueella sekä myös tarjota muuttokahlaajille paremmat mahdollisuudet lepäilyyn. Kunnostustoimet on tarkoitus toteuttaa elokuun 2011 aikana ja mahdollisesti jatkaa tarpeen mukaan vielä seuraavana vuonna.

Huomioitavaa on, että Lempäälän Toutosenselän kalatiirakanta on huvennut 2000-luvulla minimiin. Pääsyynä voidaan pitää sitä, että naurulokki aikaisena pesijänä on vallannut entiset tiiraluodot, mutta muitakin syitä lienee.

Lempäälän Halkolan virkistysalueen kosteikko

Lempäälän keskustaajamassa sijaitsevan kostean joutomaa-alueen osalta yhdistys teki esityksen Lempäälän kunnalle 24.3.2011. Siinä esitetään rakennettavaksi "monivaikutteinen kosteikko", joka voisi samalla tarjota ennen kaikkea harvinaiselle liejukanalle potentiaalisen pesimäpaikan. Tällä halutaan viestiä sitäkin, kuinka kosteikkolajiston suojelua on mahdollista edistää jopa taajamien ytimissä.

Riihimäen Sammalistonsuo (Vankilan pellot)

Yhdessä Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen kanssa Lokkisaari ry. antoi 30.3.2011 lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastoon liittyen Vapon Riihimäen Sammalistonsuon turvetuotantoa koskevaan ympäristölupahakemukseen. Hakemus koskee lupamääräysten tarkistamista, toiminnan muutosta, sekä toiminnan aloittamista puuperäisten polttoaineiden käsittelylle.

Lausunnossaan allekirjoittaneet yhdistykset esittivät yhteisenä toiveenaan, että sen sijaan että näiden alueiden kuivatusta tehostettaisiin ja niistä tulisi puuperäisen polttoaineen käsittelyyn ja varastointiin tarkoitettuja alueita, sinne laadittaisiin kokonaisvaltainen luontoa monipuolistava kosteikkosuunnitelmaa. Samaten esitettiin, että käytännön kunnostustoimissa edettäisiin jo sitä mukaan, kun alueita vapautuu turvetuotannolta.

Yhdistyksien edustajat ovat jo aiemmin vuonna 2010 ottaneet asiassa yhteyttä Vapoon ja esittäneet pohdittavaksi että Sammalistonsuon turvetuotantoalueesta kehitettäisiin valtakunnallisestikin merkittävä, keskeisellä paikalla sijaitseva luontokohde. Tarvittavat panostukset ja kunnostustoimenpiteet voisivat olla alueen mahdollisuuksiin nähden loppujen lopuksi suhteellisen pienet. Sammalistonsuo tunnetaan Kanta-Hämeen mielenkiintoisimpana lintualueena. Sateisina kesinä ja tulvakeväinä veden pinta on noussut Sammalistonsuolla poikkeuksellisen korkealle ja alue on muuttunut tavanomaista linturikkaammaksi. Tällaisia vuosia on ollut mm. 2004 ja 2010.

Esitykset luettavissa kotisivuilta.

 
Vesien säännöstely

Lokkisaari ry. kutsuttiin vuoden 2010 lopussa Pirkanmaan järvien säännöstelyn seurantaryhmään, jonka tarkoitus on keskeisten järvien säännöstelyn kehittäminen. Vesienhoidossa yhtenä keskeisenä tavoitteena on myös turvata kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ja osallistuminen. Vesienhoidon yhteistyöryhmä käsittelee vesienhoitoa koskevia selvityksiä ja niistä annettuja lausuntoja. Pirkanmaan ELY-keskus asetti 16.4.2010 yhteistyöryhmän kaudelle 2010-2016. Yhteistyöryhmässä on puheenjohtaja ja 36 jäsentä. Ensimmäisen yhteistyöryhmän toimikausi päättyi 21.12.2009. Vuoden 2011 ensimmäisessä kokouksessa 31.3. Lokkisaari ry:tä edusti Kanta-Hämeeen lintutieteellisen yhdistyksen ohella Jonna Viisainen, joka välitti kokouksen pöytäkirjaan tuoreet terveiset Ahtialanjärveltä.

Jo aiemmin kesäkuussa 2009 Lokkisaari ry:n perustajajäsenet Tatu Itkonen ja Rainer Mäkelä ottivat tuoreeltaan ja voimakkaasti kantaa vesien säännöstelyn aiheuttamiin linnustotuhoihin Lempäälän Ahtialanjärven Natura-kohteella. He varoittivat säännöstelystä vastaavaa Pirkanmaan ympäristökeskusta suurista linnustotuhoista puhelinsoitoilla, mikäli vesi vielä vähänkin nousee. Tällä ei kuitenkaan ollut vaikutusta ja vesi nousi edelleen, jolloin koettiin suuret linnustotuhot mm. kalatiirojen ja sotkien osalta. Tästä seurasi Itkosen ja Mäkelän tulikivenkatkuinen kirjelmä vielä saman kuun puolella 23.6.2009, joka toimitettiin Pirkanmaan ympäristökeskuksen lisäksi ympäristöministeriölle. Siinä vaadittiin mm. vähintään kolmen sentin pudotusta säännöstellyn Vanajaveden kesäiseen huippuvedenkorkeuteen. Kirjelmä luettavissa yhdistyksen sivuilta.

Vuonna 2010 vedenpinnan maksimikorkeus oli sitten syystä tai toisesta noin 5 cm matalempi kuin edellisvuonna, jolla oli tältä osin iso merkitys pesintöjen paremmille tuloksille.


Kiitokset

Lokkisaari ry. kiittää jäseniään saamastaan tuesta. Lisäksi suuret kiitokset Terhi Leppäkoskelle kotisivujen työstämisestä, kuin yhteisesti myös kaikille sivujen kuvittajille. Kiitämme myös Marjukka Lähdekorpi-Ojalaa ja Heikki Konsalaa, jotka ovat antaneet arvokasta ohjeistusta Sarvikkaan hanke-esityksen tekemisessä. Samaten erittäin lämmin kiitos Pirkanmaan lintutieteelliselle yhdistykselle suojelukeräyksen järjestämisestä Lokkisaariprojektille ja siihen osallistuneille Pilyn jäsenille. Kiitokset vielä Galleria Nyströmille ja erityisesti Hannu Nyströmille lahjoituksesta.


25.5.2011

Lokkisaari ry.


 --------------------


Yhdistyksen toimintasuunnitelmia vuodelle 2011

 
Ahtialanjärvi ja Sarvikas

Toimintaa Ahtialanjärvellä jatketaan vähintään perinteisen kaavan mukaan, eli niittämällä Lokkisaarta syyskauden aikana ja samalla havainnoiden silloinkin systemaattisesti saaren ja järven linnustoa. Muutoin Lokkisaaressa ja järvellä yleensäkin tehdään kunnostus- ja hoitoimia resurssien ja jaksamisen puitteissa. Näihin toimiin kuuluu mahdollisesti uusien karikoiden ja saarekkeiden aloittelu. Tarkoitus on myös käynnistää laajamittainen kasviston (lähinnä isosorsimon) kuolettaminen eri alueilla (Ahtialanjärvi ja Sarvikas), mikäli saamme hankittua riittävästi mustaa UV-suojattua muovipeitettä. Pienessä mittakaavassa tätä onkin jo kokeiltu.

Vuoden 2011 aikana järjestetään vihdoinkin Metsähallituksen luontopalvelujen johdolla kokouksia Ahtialanjärven tulevaisuudesta. Näissä kokouksissa tulemme esittämään viranomaisille suunnitelmiamme järven luontoarvojen monipuolistamiseksi edelleen, samoin kuin jälleen vaatimaan konkreettista, vuosittaista tukea Lokkisaaren hoitotöiden turvaamiseksi. Lisäksi esitämme, että viranomaiset hyväksyisivät Ahtialanjärven uusien ja kokeellisten kunnostus- ja hoitotoimien esimerkkialueeksi, joita sitten voitaisiin soveltaa muuallakin. Tulemmekin esittelemään konkreettisten esimerkkien ja tulosten kautta, kuinka esimerkiksi karikoilla ja saarekkeille voidaan huimasti lisätä lintujärviemme linnustoarvoja. Ehdottoman tärkeää myös on, että lupa-asiat saadaan hoitumaan joustavasti myös viranomaisten kanssa.

Sarvikkaan osalta viemme läpi linnusto- ja luontoselvitykset ja käymme keskusteluja alueen maanomistajien ym. kanssa. Alustavien tietojen mukaan olemme saamassa Lempäälän kunnalta omatoimirahaa hankkeen edistämiseksi.
 

Muut kohteet

Yhdistys on lähinnä Pirkanmaan osalta laatinut lisäksi listan sellaisista ensisijaisista kohteista, jotka voisivat mahdollistaa oikeanlaisilla kunnostus- ja hoitotoimenpiteillä merkittäviä tuloksia luontoarvoissa. Tulvakosteikkojen osalta siksikin, että ne saattavat olla kokonaan uhattuna ns. tulvasuojelun nimissä.

Peltotulvakosteikkojen osalta tällaisia kohteita ovat Vankimus Sastamalassa, Osara Hämeenkyrössä, Teerimäki Kangasalla ja Korteniitty Pirkkalassa. Niin sanotuista lintujärvistä tai -lahdista ennen kaikkea Pappilanlahti Orivedellä, Kortejärvi Urjalassa ja Rätönjärvi Akaassa kuuluvat tähän joukkoon.

Samaten Sarkkilanjärvi Hämeenkyrössä siitä huolimatta, että siellä on Pirkanmaan ympäristökeskus toteuttanut ”kunnostuksia”. Koska kunnostustoimet Sarkkilanjärvellä ovat olleet täysin vääränlaiset ja tulokset sen mukaiset, on tärkeää vaatia ja esittää uusia ja asianmukaisia toimenpiteitä. Yhdistyksellä on selkeä käsitys siitä, miten Sarkkilanjärvestä voitaisiin vieläkin tehdä erittäin hyvä lintupaikka, mutta tämä edellyttää ensinnäkin maakasojen purkamista järven arvokkaalta ja paljon mahdollisuuksia antavalta rantaluhta-alueelta.

Näiden kohteiden osalta edetään kuitenkin sitä mukaan kuin resurssit antavat myöten.

Nettikamera

Yksi merkittävimmistä uusista suunnitelmista liittyy muun muassa  jäsenistön konkreettiseen palvelemiseen. Vuoden 2010 aikana yhdistys selvitti alustavasti mahdollisuutta hankkia Lokkisaareen korkealuokkainen nettikamera. Pienen kokonsa ja runsaiden lintutapahtumien ansiosta Lokkisaari olisi tähän mitä ihanteellisien kohde. Mikäli mitään esteitä ei tule, esimerkiksi lupakysymyksissä, kamera voisi mahdollisesti olla käytössä jo alkusyksystä. Kameralla katseleminen tulisi olemaan jäsenetu yhdistyksen jäsenille ja siten yksi lisäperuste tukea toimintaamme.

Nettikameran osalta on oltu yhteydessä myös Tampereen luonnontieteelliseen museoon ja selvitelty, josko siellä oltaisiin innokkaita osallistumaan kustannuksiin sen vastineeksi, että museossa olisi sitten yleisöllä mahdollisuus katsoa Lokkisaaren tapahtumia netin välityksellä. Museossa ollaan tästä oltu erittäin kiinnostuneita ja yhteistyötä pidetään täysin mahdollisena. Museon lisäksi mahdollisia nettikameran rahoittajia ovat yksityiset henkilöt, eli yhdistykselle tästä ei tule rahallista rasitetta.

Kuvaus/piilokoju

Lokkisaari on loistava ja houkutteleva paikka myös valokuvaamiseen, etenkin kun tarjolla on lajeja joiden näkeminen erityisesti paikallisena muualla Pirkanmaalla on hyvin satunnaista. Kuluvan vuoden aikana selvitelläänkin muun muassa valokuvaajilta heidän kiinnostusta kuvaus/piilokojun toteuttamiseen. Olisiko valmis malli jo olemassa? Kojun käyttö tulisi sekin olemaan jäsenetu. Edellytyksena näiden toteutumiselle on luonnollisesti, että niin maanomistajat  kuin viranomaisetkin ovat myötämielisiä asialle.

Talkootoiminta

Tavoitteena on järjestää Lempäälän Ahtialanjärvellä elo-syyskuussa talkoot. Ajankohdasta ilmoitetaan myöhemmin. Mahdollisesti talkoot järjestetään myös Lempäälän Toutosenselän kariprojektiin liittyen vastaavalla ajanjaksolla.


25.5.2011

Lokkisaari ry.