Kosteikkoesitys Lempäälän kunnalle / Tekninen toimi 24.3.2011

MONIVAIKUTTEINEN KOSTEIKKO HALKOLAAN Esitämme Lempäälän kunnalle monivaikutteisen kosteikkolammen rakentamista liitteenä olevassa kartassa merkitylle alueelle Halkolaan. Oikein toteutettuna kosteikosta olisi hyötyä sekä viereiseltä asutusalueelta valuvien hulevesien laskeutusaltaana, että asukkaiden ja ohikulkijoiden viihtyisyyden, sekä luonnon monimuotoisuuden lisääjänä.


Jo nykyisellään tätä alle hehtaarin kokoista aluetta 9-tien reunassa voi luonnehtia kosteikoksi. Se on kuitenkin matala ja kuivuu vähäsateisina kesinä huomattavasti. Kosteikon on vallannut tukahduttava isosorsimokasvusto, pusikoituminen on alkanut, eikä avovettä ole lainkaan.Tämän vuoksi kosteikko on esteettisesti rujo ja luotaan työntävä, eikä siitä ole sanottavaa hyötyä myöskään kosteikkoluonnolle.

Kosteikon läpi kulkeva vesi ei juuri hidasta vauhtiaan, vaan jatkaa virtaustaan kasvillisuuden seassa kulkevia noroja pitkin Havaslahteen laskevalle ojalle. Näin ollen alue ei toimi myöskään niin hyvin hulevesien laskeutusaltaana, kuin olisi mahdollista.

Esityksemme on, että kosteikkoa muokattaisiin kaivamalla ja mahdollisesti myös laskuojaan tehtävän yksinkertaisen pohjapadon avulla. Näillä toimilla pyrittäisiin kosteikon vesimäärän lisäämiseen ja avovesialueen muodostamiseen. Näin kosteikosta saataisiin paras hyöty niin hulevesialtaana kuin luonnon monipuolistumisen kannaltakin sijainti huomioon ottaen. 

Lisäksi suunnittelussa tulisi huomioida, pitäisikö 9-tien Halkolan puoleinen maantien oja ohjata kulkemaan suoraan tien alittavaan rumpuun, etenkin jos vedenpintaa nostettaisiin pohjapadolla. Nykyiselläänhän maantien oja on yhteydessä kosteikkoon.

Luonnonmukaisuuden kannalta on tärkeää huomioida, että kosteikon reunat ovat loivasti syvenevät, jotta sille kehittyy kosteikoille tyypillinen vyöhykkeinen kasvillisuus. Tämä lisäisi tietysti myös kosteikon turvallisuutta ihmisiä ajatellen. Avovesialueesta ei tulisi tehdä yhtenäistä, vaan mieluummin vesikasvisaarekkeiden kirjoma mosaiikki, joka samalla antaa linnustolle sen tarvitsevan suojan. Vesialueelle jätettäisiin kasvillisuustuppaita ja kaivamisen yhteydessä sinne  tehtäisiin myös jokunen pieni kuivana pysyvä saareke vesilintujen oleskelu- ja piilottelupaikoiksi.
 

Toimenpide saattaisi mahdollistaa uuden pesimälajin asettumisen Lempäälään

Vaikka pääosa kosteikkolinnuistamme karttaa vilkkaita ihmisen asuttamia taajamaseutuja ja vaativat laajempia kokonaisuuksia, on sellaisiakin lajeja, jotka uskaltautuvat pesimään hyvinkin urbaaneilla ja pienimuotoisilla kosteikoilla siitä huolimatta. Käyttäytymiseltään ne ovat kuitenkin arkoja piilottelijoita ja tarvitsevat siksi elinympäristön tarjoamaa suojaisuutta. Tälläinen laji on etenkin liejukana, jossain määrin pikku-uikkukin. Molemmat ovat Etelä- ja Keski-Euroopassa tavanomaisia puistolammikoiden asukkeja mutta Suomessa ne lukeutuvat kosteikkojemme harvinaisimpiin pesimälajeihin.

Pirkanmaalla liejukana pesii säännöllisesti muutaman parin voimin ainoastaan Tampereen kaupunkialueen muutamilla vesialueilla. Esimerkkinä erityisen mielenkiintoisesta paikasta parina viime vuotena on ollut lajin pesintä Pirkkalassa kauppakeskusalueen keskellä olevassa suojaisessa lampareessa. Soidintavista linnuista on havaintoja myös golf-kentän lampareista Nokialta. Pikku-uikun pesintä on Pirkanmaalla todettu kerran Hämeenkyrössä alle 2 hehtaarin tekolammessa.

Aivan Lempäälän keskusalueen kyljessä on Ahtialanjärven ja Sarvikkaan alueen ansiosta maamme oloissa hyvinkin poikkeukselliset mahdollisuudet monimuotoisen kosteikkolajiston elintarpeiksi. Tätä voidaan edelleen entisestään lisätä muun muassa hyödyntämällä joutomaa-alueita esityksemme mukaisilla, hyvinkin nopeasti toteutettavilla toimenpiteillä, jotka samalla lisäävät yleistä viihtyvyyttä ja näin ollen nostavat myös kunnan imagoa.


Mikäli kunta suhtautuu esitykseemme myönteisesti, olemme mielellämme mukana                 kosteikon tarkemmassa suunnittelussa ja paikan päällä työtä opastamassa.
                                                                                              


Tietoja Lokkisaariyhdistyksestä: Yhdistys perustettiin vuoden 2010 alussa kosteikkoluonnon monipuolistamiseksi ja vaalimiseksi ja sen kotipaikka on Lempäälä. Yhdistys on saanut nimensä Ahtialanjärvellä sijaitsevasta "Lokkisaaresta", jota on kunnostettu ja hoidettu yhdistyksen kahden perustajajäsenen toimesta vuodesta 2002 lähtien. Kokeellisten ja monipuolisten kunnostus- ja hoitotoimien myötä Lokkisaaresta on kehittynyt sisämaan mielenkiintoisin rantalintukohde.
 

Ystävällisin terveisin

LOKKISAARI RY.

Rainer Mäkelä, Puheenjohtaja 
Yhteyshenkilö Tatu Itkonen


--------------------------


LUPAPYYNTÖ 28.2.2011
Haurala-Sukkilan jakokunta




LUPAPYYNTÖ TOUTOSELLA SIJAITSEVAN KARIKON KUNNOSTAMISEKSI 

Lokkisaariyhdistys ry. pyytää lupaa karttaliitteissä olevan, Toutosenselällä sijaitsevan karikon muokkaamiseen lintuja suosivaksi pysähdys- ja pesimäpaikaksi.

Karikon ympäröimää vedenpinnan yläpuolella läpi avovesikauden pysyvää aluetta laajennettaisiin siten, että se vastaisi varhain keväällä - veden ollessa matalalla - otetun ilmakuvan muotoja. Merkittävin muutos koskisi tällöin karille kivistä kasatun ”bunkkerin” eteläpuoleista matalikkoa. Sitä korotettaisiin niin, että se pysyisi jatkossa kesäkauden korkeimman vedenpinnan ja aallokon yläpuolella. Matalikko on noin 10 metriä pitkä ja muutamien metrien levyinen.

Korotus tapahtuisi käsipelillä, matalikon ympäriltä nostettavien pohjakivien avulla. Lopuksi vedenpinnan yläpuolelle pysyvästi jäävän alueen kivikkoa tasoitettaisiin muutamalla venekuormalla puhdasta maamassaa ja sinne tuotaisiin joitain saramättäitä ja irtoheinää. Niistä muotoiltaisiin mm. näkösuojaa tarvitseville vesilinnuille ja kalatiiroille ”pesimätuppaita”.

Olemme saaneet tällaisista ”tekopesistä” ja kareista erinomaisia kokemuksia läheisellä Ahtialanjärvellä, jossa etenkin kalatiirat, heinäsorsat ja sotkat ovat ottaneet ne omikseen.

Karikon kivibunkkeria madallettaisiin käyttämällä myös sen kiviä matalikon korottamiseen. Lopuksi ihmisten ja aallokon karille tuomat roskat ja rakennelmat siivottaisiin ja kuljetettaisiin pois.

Näkyvimmistä pesimälajeista toimenpiteet hyödyttäisivät ainakin kalatiiroja, joiden pesimäkanta on vähentynyt Toutosella selvästi viimeisen 10-15 vuoden aikana. Kalatiira on Toutosella vielä viihtyvään naurulokkiin verrattuna sikäli vaateliaampi pesäpaikan suhteen, ettei se halua asettua hautomaan korkean kasvillisuuden – kuten Hahkalan edustan lokkiluodolla kasvavan isosorsimon – sekaan.  Myös mm. minkit rajoittavat lähellä rantaa pesivien tiirojen poikastuottoa. Ulapan keskellä sijaitsevalle pienelle ja avoimelle karille ei välttämättä edes minkki lähde uimaan pesiä rosvotakseen.

Piilottelevimmista lajeista kunnostustoimien hyötyjinä olisivat vesilinnut, kuten heinäsorsa, tukkasotka, punasotka ja mahdollisesti tukkakoskelo. Näistä ainakin kolme ensin mainittua on pesinyt satunnaisesti karilla yhden parin voimin.

Muuttolinnuista laajennetusta karista hyötyisivät etenkin tietyt kahlaajalajit, jotka vaativat lepäilykohteiltaan  huomattavaa avoimuutta.

Paras ajankohta työn toteuttamiselle on heti jäiden sulettua, jolloin vesi on niin matalalla, että kivien nostaminen voidaan suorittaa melkein ”kuivalta maalta”, tai ainakin matalasta vedestä.
 
Ystävällisin terveisin
Rainer Mäkelä                   
Puheenjohtaja, Lokkisaari ry.